lauantai 30. joulukuuta 2017

Vuoden 2017 matkojen yhteenveto ja Onnea vuodelle 2018!


Kiitos kaikille blogini lukijoille ja Facebook-sivun tykkääjille tästä vuodesta! Olette olleet upeasti mukana matkassani, olen saanut kivoja kommenttejakin. Blogia aloittaessani en todellakaan osannut kuvitella, että se menestyisi näin hyvin.

Matkavuoteni kohokohta oli Cp-lehden lukijamatka Teneriffalle 4.3.-11.3.2017. Ilmat suosivat, kaikki meni hyvin ja sain uusia tuttaviakin. Kauan odottamani retki Teide-tulivuorelle toteutui myös ja näin rippipappiani pitkästa aikaa.










Matkaporukan kanssa on vaihdettu WhatsApp- viestejä, soiteltu ja tavattukin muutaman kerran. Kiitos vielä kerran heille ja Sannalle ihanasta matkasta!

Viikonloppu Köpiksessä oli oikein kiva, ja Tukholman opintomatka myös, jos ei lasketa majoituksen haasteita! Ilmat oli Köpiksessä sen verran kylmät, että seuraavaksi menen sinne kesällä.


En ole tehnyt vielä matkavarauksia ensi vuodelle, mutta odotan kovasti Palmuaseman risteilyä alkuvuodelle 2019. Thaimaan Hua Hinin reissu kahdeksi viikoksi esteettömästi maksaa varmaan n. 2000 e /henkilö, joten se siirtyy ehkä vuodelle 2020. Turkin matkoja sensijaan saa usein halvalla, olisiko seuraavaksi Alanian vuoro? Riippuu tietysti siitäkin, mitä ideoita matkamessuilta löytyy..

Kiitos kaikille tästä vuodesta ja erityiskiitos Tuulalle. Olet aina lähdössä innokkaasti reissuun ja ymmärrät myös kaukomatkahaaveitani. Sinun avullasi olen toteuttanut monia matkaunelmiani.
Ja meillä on vielä monta matkaa edessä, uskon sen.



Lisään tähän muistoksi kuvan maaliskuun 2017 Teneriffan matkan drinkkikilpailusta.










Joka tapauksissa toivotan kaikille ystäville, tutuilleni ja blogini lukijoille oikein ihanaa matkailuvuotta 2018! Uskaltakaa toteuttaa unelmianne ja menkää sinne, mihin oikeasti haluatte mennä! Ei kannata aina valita matkakohdetta pelkästään lyhimmän lennon perusteella.

Tottakai täytyy tuntea oma kroppansa ja jaksamisensa, mutta joskus on myös hyvä vähän haastaa itseään. Ja kuten äitini sisko ja myös yksi kummitädeistäni viisasti sanoo: - Ei sitä oikein mihinkään pääse, jos ei ole valmis näkemään vaivaa. Näin se on!






tiistai 26. joulukuuta 2017

Joulunalusilta Norjan suurlähetystössä



Oikein hyvää tapaninpäivän iltaa!



Palataanpa vielä joulunalustunnelmiin. Facebookissa toimii ryhmä Matkabloggaajat FIN, joka on hyvin aktiivinen. Löysin sieltä kutsun Norsk Julebord. illalliselle Norjan suurlähetystöön ja ilmoittauduin sinne. Illalliselle oli varattu kymmenkunta paikkaa suomalaisille matkabloggaajille.
Tapahtuma oli maksuton. Alkuun meille näytettiin pari matkailumarkkinointivideota. Toinen liittyi yleisesti Norjaan tai Osloon ja toinen Bergeniin.

Videot olivat visuaalisesti näyttäviä tietoiskuja Norjan luonnosta ja kulttuurista. Ne eivät kuitenkaan saaneet minua ihastumaan tai haltioitumaan. Voisikohan se johtua siitä, että joulukuun pimeydessä haluaisin mieluiten aurinkoon tai laskettelulomalle?

Tilaisuuden ohjelma oli kuitenkin kiinnostava ja suurlähetystö on esteetön. Videoita katsellessamme saimme alkupalaksi sillileipää kuohuviinin kera. Kuohuviini oli hyvää, sillileipä ei oikein maistunut.
Senjälkeen upea pianisti soitti kolme kappaletta, erinomaista musiikkia!
















Senjälkeen pääsimme joulupöytään. Siinä oli paljon erilaisia kaloja ja mätejä, sekä rapeaa possunkylkeä muhennetun lantun kera.





 Jälkiruoista erikoisin oli vohveli, jonka päällä oli norjalaista vaaleanruskeaa juustoa, tykkäsin.



Kaikenkaikkiaan tilaisuus oli hyvin onnistunut. Eri maiden ruokakulttuurit kiinnostavat aina ja pyin tässä blogissani esittelemään myös lähellä olevia matkakohteita kiinnostavasti.


lauantai 23. joulukuuta 2017

Hyvää joulua!







                   Tällä kuusikuvalla toivotan kaikille hyvää ja hauskaa joulua!

              Nautitaan toki myös hyvästä jouluruuasta, suklaasta, yhteisestä läheisten ja ystävien
              kanssa vietetystä ajasta, toivottavasti kaikki uskaltavat viettää omannäköisen joulun!

torstai 21. joulukuuta 2017

Lisää pyörätuolipaikkoja busseihin ja juniin!


Olen monesti pohtinut ylläolevaa otsikkoa. Onnibussin lisäksi tiedän vain kolme firmaa, joilla on tai on ollut aikaisemmin  käytössä hissillä tai rampilla varustettuja autoja. Trycatin kotisivuja en enää löytänyt netistä, iekö mennyt konkurssiin koko firma? Anjalankosken linjalla on ollut ainakin yksi hissillinen bussi, Pohjolan matkan autosta löytyy joko hissi tai ramppi.

Savonlinjalla on nettisivujen mukaan kaksi hissillistä bussia, joissa on yksi tai useampi pyörätuolipaikka.  Muistan, kun järjestin liikuntavammaisille nuorille päiväretkeä Kotkaan.


Osallistujia oli Etelä-Suomesta eri paikkakunnilta ja yksi Mikkelistäkin. Kaikki pääsivät junilla Kouvolaan. Kouvolasta Kotkaan ei kuitenkaan mennyt junaa, jossa olisi ollut pyörätuolipaikka. Esteetöntä bussia etsiessäni soitin lähes kaikkiin Kymenlaakson bussifirmoihin. Noin seitsemännen soiton jonkun firma työntekijän kehotti soittamaan Anjalankosken linjalle.
Sieltä bussi sitten vihdoinkin löytyi, olin tosi onnellinen. Retki meni hyvin. Silti toivoisin lisää pyörätuolipaikkoja.

Onnibussin autoista valtaosassa on yksi. Se on liian vähän. Ja paikka täytyy aina varata 36 tuntia ennen matkaa, se ei ole kovin spontaania eikä aivan yhdenvertaistakaan.
Kyllähän hissin tai rampin laitto on bussifirmalle investointi, tottakai se maksaa. Mutta koska vanhuksia, vammaisia, lastenrattaiden kanssa kulkevia on paljon, se maksaisi kyllä itsensä takaisin.

Liikuntarajoitteisen aikuisen nosto bussin penkkiin on vaikeaa, vaikka olisi kaksi avustajaa. Nostajien täytyy olla todella vahvoja ja hyväkuntoisia. Silti on olemassa riski, että polvi venähtää tai pää kolahtaa. Ja junalla ei pääse kaikkialle. Juniinkin tarvittaisiiin lisäpaikkoja. Kaksi pyörätuolipaikkaa yhtä Intercityä tai Pendolinoa kohti on sekin liian vähän ja aina saa tapella tilasta lasta lastenvaunujen kanssa! Pidän lapsista, mutta olisi kivaa, jos voisin itse valita, missä istun.




Menossa Onnibussiin

sunnuntai 17. joulukuuta 2017

Uuden vuoden majoituspulma


Moi!

Uudenvuoden suunnitelmani alkavat pikkuhiljaa selvitä.  Ihanan matka-avustajani Tuulan mies soittaa Renki-nimisessä bändissä ja olen ajatellut mennä kattomaan sen keikkaa Lapinjärvelle uudenvuodenaattona. Lapinjärvi on pieni kunta Myrskylän, Porvoon ja Loviisan lähellä. Pääsen kyllä sinne alkuillasta, mutta poistulo on ongelma. Keikka alkaa illalla kl 22, tarkkaa päättymisaikaa en tiedä. Noin myöhään illalla ei tule enää Onnibusseja Helsinkiin eikä junatkaan kulje Lapinjärveltä.


Busseissa on muutenkin hyvin vähän pyörätuolihissejä tai ramppeja.  Onnibussin lisäksi tiedän vain muutaman firman, joillla on jompikumpi. No, ajattelin sitten yöpyä siellä, hotelli Hanhessa jossa keikkakin on. Soitan hotellin työntekijälle esteettömyystilanteesta. Kerron käyttäväni pyörätuolia.
Liiankin rauhallisen ja jahkaavan oloinen työntekijä kertoo minulle ettei ole hotellilla eikä näe varaustilannetta juuri nyt. Hän ei kerro, milloin varaustilanne selviää. Jatkan kuitenkin kyselyäni.

Sitten työntekijä sanoo, että hotellissa on paljon portaita ja se on vanha rakennus. Hän valittelee tilannetta ja on periaatteessa ihan ystävällinen. Silti hän vaikutti jotenkin välinpitämättömältä.
Aivan kuin asia ei oikein kiinnostaisi tai sitten hän oli ajatuksissaan.

Hän ei myöskään ehdottanut minulle toista hotellia. Soittoni jälkeen Tuula vinkkaa, että Porvoosta tai Loviisasta saattaisi löytyä esteetön hotelli ja invahuone. Tuula katsoo netistä ja löytää hotelli Degerbyn, jonka sivuilla lukee, meillä on huoneita liikuntarajoitteisille.  Iloisena soitan hotelliin ja kysyn varaustilannetta. Puhelimeen vastaa uusi työntekijä, joka on aivan tietämätön koko asiasta.

Hän varmistaa asian kollegaltaan, ja käy ilmi, ettei heillä olekaan invahuonetta ja invavessakin löytyy vain yleisistä tiloista. Tuula kysyy asiaa Fb:n Esteetön matkailu-ryhmästä, sielläkään ei kukaan tiedä vastaustaYstäväni suosittelee hotelli Seurahovia, mutta sieltäkään ei löydy invahuonetta.

 Eikä Hotelli Sparresta, joka myös on Porvoossa. Huhhuh, mikä selvittely-ja soittorumba, en ymmärrä! Suututtaa ja harmittaa. Porvoossa ja Loviisassa sekä niiden lähikunnissa on kuitenkin tapahtumia ympäri vuoden ja ne ovat olleet hyvin esillä myös Matkamessuilla.  Niissä on  netin kuvista päätellen mukavan oloisia pikkuhotelleja, jotka ovat todennäköisesti persoonallisempia kuin isojen ketjujen vastaavat.

Porvoon ja Loviisan hotellit eivät selvästikään ole vielä tajunneet esteettömyyden merkitystä. Nyt on korkea aika ruveta heräämään siihen. Silloin matkailukin lisääntyisi. Miksei tätä ole ymmärretty?

Ja keikka on varmasti huippuhyvä, ja lippu maksaa vain 12 euroa. Sinne vaan kaikki nauttimaan hyvästä tunnelmasta ja musiikista!

Ja sain majoituksen Place to Sleep Hotel Loviisasta, jess! Urakka suoritettu!

lauantai 9. joulukuuta 2017

Seuraava pitkä reissu - Karibia vai Thaimaa?


Moi! Matka Hua Hiniin Thaimaahan on alkanut taas houkuttelemaan Palmuaseman upeiden kuvien myötä. Kysyin Matka-agenteilta tarjousta 12 päivän matkasta sinne ensi marraskuulle. Paketti olisi maksanut 2055 euroa per henkilö, sisältäen majoituksen, lennot, lentokenttäkuljetukset ja tullessamme ostoskassin huoneessa.










Hinta tuntui kalliiilta. Muutaman päivän päästä kuulin,että Maria ja Jenna ovat lähdössä Thaimaahan tammikuussa 2019. Meinasin jo lähteä sinne silloin, mutta kuulinkin Sannalta, että Palmuaseman risteily on tulossa juuri samaan aikaan. Todennäköisesti menen ensin risteilylle.
Haluan antaa Royal Caribbeanille toisen mahdollisuuden. Heillä on nettisivuillaan joulukalenteri, jossa arvotaan päivittäin risteilylahjakortteja.

Herätessä tuli mieleeni, että kun esimerkiksi Aurinkomatkoilla on käytössä nopean varaajan edut, niin voisko Matka-agenteilla olla vakioasiakkaille joku kanta-asiakassysteemi  niille asiakkaille, jotka ovat varanneet sieltä jo useamman matkan? Jos tuota systeemiä kokeiltaisiin aluksi vaikka 10-15 prosentin alennuksella, kuinka paljon matkavaraukset lisääntyisivät?

Kahden hengen kahden viikon matka Thaimaahan reilut 4000 e on vähän liian kallista mun budjetille, vaikka matkapakettiin sisältyykin Finnairin suorat lennot.






keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Lisää risteilymuistoja ja hyvää itsenäisyyspäivää!


Maanantai-illalla en muistanut laittaa laivalla sähkäriä lataukseen. Aamupalalla se kulki normaalisti, mutta iltapäivällä Tukholmassa virhe kostautui. Tuula huomasi ensin tilanteen sähkärin akkuvaloista.

Menimme Åhlensille Vetekatten-kahvilaan, söin ison ja ihanan marenki-kermaleivoksen.
Se oli kääretortun mallinen. Samalla sähkärini latautui kahvilan pöydässä, siellä oli pistorasia.
Sähkärin käyttäjät, muistakaa ottaa sähkärin laturi mukaan matkalle ja ladatkaa tuolianne sielläkin säännöllisesti. Se kuulemma pidentää akun käyttöikää.

Tämän pitäisi olla kokeneelle käyttäjälle itsestäänselvyys, mutta se saattaa joskus unohtua kaiken matkatohinan ja innostuksen keskellä. Itselleni kävi kerran risteilyllä näin. Laturi oli jäänyt kotiin, mutta akku kesti onneksi pari vuorokautta.

Nytkin parin tunnin pikalataus onneksi auttoi. Laivalla söin herkullista kuhaa Happy Lobster kalaravintolassa.











Illalla lauloimme vielä karaokea laivan ylimmässä kerroksessa ja risteily päättyi seuraavan aamun erikoisaamiaiseen kuohuviinillä.

 Erikoisaamiaisen etuna on se lisäksi se, että siellä on herkkuja, joita tavallisella aamupalalla ei ole. Paikkoja on aina rajoitetusti, se kannattaa varata ajoissa. Se on muutaman euron tavallista meriaamiaista kalliimpi, mutta kannattaa kokea. Suosittelen!



Samalla toivotan kaikille lukijoilleni hyvää itsenäisyyspäivää! Suomessa on aika hyvät vammaispalvelut moneen muuhun maahan verrattuna. Olen kiitollinen ja ylpeä niistä. Jopa Itävallassakin oli vuonna 2006 liikuntavammaisten asuminen paljon laitosmaisempaa kuin täällä. Venäjällä vammaisilla nuorilla ei oikein ole mahdollisuuksia asua itsenäisesti. Meillä onneksi on ja vammaisten itsemääräämisoikeutta pidetään tärkeänä! Onnea 100.vuotiaalle Suomelle!









lauantai 2. joulukuuta 2017

Pikkujouluristeily Tukholmaan 27-29.11.





Moi taas!



Lähdin risteilylle maanantaina 27.11. Mukaan lähtivät Mervi, Maria, Jenna, heidän äitinsä ja avustajaksi Tuula. Risteily oli Päivä Tukholmassa-risteily Helsingistä. Hytti oli kolmen hengen Promenade-luokan invahytti, josta oli näkymä laivan kävelykadulle. Hytti oli jonkunverran tilavampi kuin Silja Serenaden invahytti.












Myös hytin inva-wc oli tilava. Illalla menimme buffettiin syömään. Se maksoi laivalta ostettuna 44 euroa per aikuinen. Ruoka oli hyvää, syötyäni olin muutaman tunnin ähkyssä.
Illalla oli Jari Sillanpään keikka. Siellä oli tavallista vaisumpi tunnelma, vähemmän ihmisiä koska oli maanantai. 
Jo alkuillasta laiva keinui aika kovasti, vaikka Forecan säätiedotuksen mukaan merellä tuuli vain neljästä kuuteen metriä sekunnissa, oli kovat aallot merellä. Onneksi minulla oli mukanani tukevampi siirtoapuväline returner ja Tuula oli kokenut avustaja. Join mansikkadrinkin ja menin yöteelle kahvilaan, kivaa! 















Tein ensimmäisen illan aikana myös ostoksia laivan myymälästä, mutta en löytänyt sieltä etsimääni Tatu ja Patu-kirjaa, se vähän harmitti. Talvitakkejakin oli vain muutama, ne olivat kalliita. 
Annoin palautetta tuotevalikoiman laajennuksesta.



perjantai 24. marraskuuta 2017

Ihana länsimetro!



Metro aloitti liikennöinnin lauantaina 18.11. Matkustin sillä ensimmäisen kerran maanantaina 21.11. Metroasema löytyy kauppakeskus Lauttiksen vierestä ihan läheltä kotiani. Metroon täytyy mennä kahdella hissillä, mutta se on silti todella kätevä ja nopea. Asema on siisti ja tilava. Lauttasaaresta metrolla pääsee Vuosaareen ja Mellunmäkeen asti, Espoossa Matinkylään ja Tapiolaan.



Esimerkiksi Kamppiin ja rautatieasemalle pääsee kätevästi. Ja  Espooseenkin.
Tilaa on niin paljon, että Turner ja Returnerkin mahtuvat hyvin mukaan. Jos et halua ajaa autolla Helsinkiin, voit hypätä metron kyytiin Rautatientorilla tai Kampissa, metrolla pääset kauppakeskus Lauttikseen. Siitä on alle 500 metrin kävelymatka kotiini. On tätä odotettukin, ihanaa! Pari viikkoa sitten tamperelainen kaverini sanoi, nyt kun se metro kulkee, mä voin tulla käymään sun luona.







Ja metroajelu on varmasti elämys myös veljenpojilleni, kunhan he ovat vähän isompia.







lauantai 18. marraskuuta 2017

Auringon kaipuu



Lauttasaaressa on satanut tänään paljon. Länsimetro toimii vihdoinkin! En ole pääsyt vielä sitä testaamaan, mut tosi hieno juttu! Vaikka olenkin nyt kotona, ajatukseni ovat auringossa. Sannan Palmuasemalle laittamat Thaimaa-kuvat nostivat omaakin Thaimaa-kuumettani taas korkeammalle! Taidanpa ottaa Matka-agentteihin maanantaina yhteyttä ja kysyä Hua Hinin majoitusten varaustilannetta ensi marraskuulle.




Valmistun keväällä yhteisöpedagogiksi ja tuossa olisi hyvä vaihtoehto valmistujaismatkalle.
Kuten parin viikon takaisessa blogitekstissäni kerroin, marraskuu ei ole lempikuukauteni, pimeys väsyttää. Tiedän, että hua Hinin esteettömät majoitukset ovat varattuja ensi vuoden maaliskuun loppuun asti, mutta ensi vuoden marras-tammikuun tilannetta voisin kysellä.
 Hua Hin on tietääkseni Thaimaan esteettömin kaupunki.





Käytän nyt tätä ystäväni kuvaa hänen luvallaan.
Olisi ihana mennä uuteen kohteeseen ja kokea jotain erilaista. En ole koskaan käynyt siellä, vaikka niin moni sitä kehuu. Pitkittyneen flunssan ja väsymyksen keskellä ajatus lämmöstä houkuttelee koko ajan enemmän. Myös muut Kanariansaaret kun Teneriffa kiinnostaisivat sekä Alania.





Ensi vuonna tähän aikaan olen jossain muualla kuin kotona!





sunnuntai 12. marraskuuta 2017

Messufiiliksiä..


Yhteistyössä Apuvälinemessut 2017


Moikka! Apuvälinemessut jäivät tänä vuonna minulla pikavisiitiksi. Olin tosiaan Pirkkahallissa puoli yhden maissa. Menin ensin hakemaan bloggaajapassia. Lipunmyynnissä ja infossa siitä ei tiedetty mitään, vaan kehotettiin menemään messutoimistoon. Opasteet oli aika huonot, sain hetken etsiä, ennenkuin löysin sinne. Olisi kiva, kun olisi selkeät kyltit, esimerkiksi Bloggajapassit täältä.
Ja työntekijöiden pitäisi olla tietoisia asioista tai selvittää oma-alotteisesti. Vähän enemmän palveluasennetta olisin kyllä odottanut.

Yhden aikaan menin Seitin vaikuttavuusselvityksen julkaisutilaisuuteen. Siellä oli kivaa tavata kavereita ja kuulla, miten merkittävää Seitin toiminta on monelle ollut, sitä se on ollut minullekin.

Opin esimerkiksi sen, että Itävallassa oli vielä 2006 laitosmaisempi vammaispalvelun kulttuuri kuin Suomessa. Seitin nuorisovaihdossa itävaltalaiset vammaiset nuoret laitettiin nukkumaan jo kello puoli kahdeksan aikaan illalla, kun suomalaiset ja islantilaiset saivat valvoa myöhäänkin.

Kun yksi suomalaisista avustajista kysyi, miksi teette näin, itävaltalainen avustaja vastasi: - No kun nää nuoret on niin sairaita! Tämä on tositarina.

Tilaisuuden jälkeen menin vielä kiertelemään messuille vajaaksi tunniksi ja sitten syömään. Bloggaajapassilla sain ilmaiset ruuat ja pullankin. Kivaa ja kätevää, säästinkin noin 15 euroa.

Olin myös kaverikuvassa Sannan kanssa, oli mukava nähdä!









Apuvälinenäkökulmasta katsoen messut olivat pieni pettymys. Koska nykyinen sähkärini on ollut käytössä kohta 14 vuotta, on vaihto ollut jo mielessä. En kuitenkaan nähnyt uusia malleja.
Malikkeen osastolla kerkesin käydä ja tapasin myös tuttuja.









Minä ja Sanna Apuvälinemessuilla 2017









Seuraavalla kerralla ostan junaliput messuille ajoissa ja yritän tulla sinne jo perjantaina.
Vähän harmitti kun messut menivät lauantaina kiinni jo kl 16. Olisiko pidemmälle lauantaiaukiololle tarvetta? Mielestäni messut voisivat olla lauantainakin auki vaikka viiteen tai kuuteen asti.



maanantai 6. marraskuuta 2017

Lauantaina apuvälinemessuille!




 Minut löytää esimerkiksi BlogiCornerista. Kiertelen myös eri osastoilla.
 Olen messuilla noin kello 12.30-16.00.
Tervetuloa juttelemaan,vastaan mielelläni kysymyksiinne!

Messuilla on myös Nuorisoyhteistyö Seitin kutsuvierastilaisuus, menen sinnekin noin puoleksitoista tunniksi!Nähdäänhän messuilla! Minut tunnistaa myös nimilapusta, jossa lukee: Helena Arvio- Mahoton Reissaaja. Apuvälinemessut ovat myös loistava tilaisuus tavata kavereita ja tuttuja.






Toki olen kiinnostunut esimerkiksi uusista sähkärimalleistakin. Ja ennenkaikkea haluan muistuttaa, että vaikka apuvälineiden kanssa matkustaminen vaatiikin suunnittelua ja järjestelyitä, se ei ole ylivoimaisen vaikeaa. Matkustamista voi helpottaa pienillä vinkeillä. Manuaalipyörätuolin saa usein kasaan, jolloin se vie vähemmän tilaa. Sähkäriä kannattaa lennoilla suojella ainakin sen verran, että irrottaa siitä ohjaimen ja jalkalaudat. Ainakin Hki-Vantaan lentokentältä saa pyydettäessä pusseja, mihin ne voi laittaa. Joistain matkakohteista voi myös vuokrata apuvälineitä. Vamman ja apuvälineiden takia ei kannata jäädä kotiin!













sunnuntai 5. marraskuuta 2017

Marraskuu tökkii..


Miksi se tökkii? Koska valoisa aika on niin lyhyt, ääneni on ollut puolitoista viikkoa lähes poissa ja tosi väsynyt olo. Opinnäytetyöni eli oppari ei valmistu syksyn palautuspäivään mennessä, se on jo 22.11. Pari viikkoa sitten huomasin, että yksi harjoittelukin on vielä tekemättä. Pitää tehdä jatkoaikahakemus opinnoista.  Ei kiinnosta, paskamaista!  En jaksa enkä haluakaan selittää koulutusjohtajalleni opintojeni viivästymisen syytä.

Olisin paljon mielummin auringossa. Ensi vuoden marraskuussa lähden valmistujaismatkalle lämpöön, joko Karibialle, Thaimaahan, Turkkiin tai Fuerteventuralle. Matkan kesto vähintään kymmenen päivää, mieluiten kaks viikkoa lahjarahan määrästä ja avustajan aikataulusta riippuen.



Matkakuumeeni on todella kova! Lähtisin huomenna, jos voisin.

Tässä kuvamuistoja Teneriffalta matkakuumetta nostattamaan!











Ihana jätskibaari Teneriffalla!










































  










keskiviikko 1. marraskuuta 2017

Pikkujouluristeily tulossa


Varasin Silja Symphonylta pikkujouluristeilyn 27.-29.11. Se on päivä Tukholmassa -risteily, joka lähtee Helsingistä. Mukaan lähtee avustajaksi Tuula. Porukkaan kuuluvat myös Mervi, Maria, Jenna ja heidän äitinsä Mirja! Varasin Promenade-invahytin, josta on näköala kävelykadulle. Hytti maksoi Club One Silver-kortilla 55 euroa.



On tosi kiva lähteä käymään Tukholmassa, kokemaan joulumarkkinatunnelmaa siellä. Mukavaa on myös se, että risteilyllä on esiintyjänä Jari Sillanpää. Vaikka en kuulu hänen superfaneihinsa, on hänen musiikkinsa ihan ok. Jari on varma esiintyjä, joka osaa ottaa hyvän kontaktin yleisöön. Keikka on varmasti parempi kuin useimmat keskiyön showt. Kyllä niitä katsoo, mutta eivät ne kovin suuria elämyksiä ole itselleni olleet. Sen sijaan tunnettujen kotimaisten artistien laivakeikat ovat olleet loistavia. Artistit ovat hyviä tunnelman luojia ja menevä musiikkikin kohottaa tunnelmaa.




Tuo Suvin keikka oli hieno ja risteily upea!

Yhdellä talviristeilyllä Viking Gracella esiintyivät Paula Koivuniemi ja Taikakuu, hienoja keikkoja nekin!







                                Vielä yksi Muumeihin liittyvä risteilykuva:







Pieni lapsenmielisyys piristää aikuisenakin.  Asialliset hommat hoidetaan, muuten ollaan ku Ellun kanat! Millaisia kokemuksia teillä on risteilyiden ohjelmista ja keikoista? Miten haluaisitte kehittää niitä, kommentoikaa!

perjantai 27. lokakuuta 2017

Reissuviikon kustannukset


Moi! Lupasin teille, että puhun matkaviikkoni kustannuksista. Köpiksen lennot ja hotellin varasin Ebookersilta 28.7. Löysin tarjouksen, jossa kahden hengen lennot ja majoitus kahdeksi yöksi maksoivat yhteensä 464 euroa. Kööpenhaminan 24h -metrolipun hintaa en muista, huonepalvelun ruuat  perjantaina maksoivat noin 16-22 e  per henkilö. Lauantain aamupala maksoi suurinpiirtein 16-18 e minulta ja saman verran Tuulalta. Sunnuntain aamupalatarvikkeet ostimme kaupasta. Niiden hintaa en enää muista.










Tukholman matkakustannuksiin vaikutti paljon se, että maksoin itse lennot, koulu hostellin ja kolmen päivän matkakortin, jolla saimme liikkua julkisilla rajattomasti. Lennot maksoivat  172 euroa per suunta ja henkilö eli noin 380 e kahdelle hengelle. Interhostelllin majoitushinnat löytyvät hostellin sivuilta. Googlatkaa Interhostel Tukholma, jos kiinnostaa.


Ruokailuja varten ostimme viikon ruoat Åhlensilta. Se on iso esteetön tavaratalo, siellä hyvät valikoimat. Iso  pastapussi maksoi tarjouksessa 5-7 kruunua, siitä saimme monta lounasta ja päivällistä. Matkoilla voi säästää ruokakuluissa paljon, kun tekee osan ruuista itse. Esimerkiksi pastat ovat helppoja ja nopeita, niitä pystyy helposti myös muuntelemaan.


Välillä voi tietysti mennä ulos syömään, käydä kahvilassa tai siiderillä. Kävin keskiviikko-iltana Tukholmassa syömässä Pong-Bufeessa syömässä ihania thaimaalaisia herkkuja.















Loppuun vielä erään taksikuskin lausahdus: Kun kotona vähän pihistelee, voi reissussa ottaa rennommin.













perjantai 20. lokakuuta 2017

Hostellielämän plussat ja miinukset


Moi! Kuten jo aikaisemmin tämän blogin Facebook-sivulla sanoin, on hostellielämässä plussia ja miinuksia, enemmän miinuksia, ainakin Tukholman Interhostellissa. Yövyin siellä neljä yötä, 9.-13.10 maanantaista perjantaihin. Plussaa oli ruokien jakaminen ja yhdessäolo muiden humakkilaisten kanssa, opiskelijoiden ja lehtoreiden. Yhtenä iltana katsoimme esimerkiksi Kummelin ruotsinkielisen Musavisa-sketsin ja Hundkarusellen-sketsin yhdessä. Minulla oli tosi hauskaa.Ilmapiiri ja yleistunnelma oli tosi hyvä koko matkan ajan. Juttelimme myös suomenruotsin ja riikinruotsin eroista. Kaikki auttoivat toisiaan, tyhmiä kysymyksiä ei ollut. Matkan loppuminen tuntui hiukan haikealta.

Miinuspuolia oli esteellisyys, huono sänky, jatkuva kova meteli ja oman rauhan puute. Viime postauksen hostellikuvasta näitte, kuinka ahdas Interhostellin  huone oli. Sinne meneminen oli hankalaa. En halunnut päiväunille, koska sänky oli niin surkea. Yhteistilassa telkkari pauhasi jatkuvasti aika kovalla. Huomautin kyllä asiasta, mutta kukaan ei reagoinut. Nukuin joka yö korvatulppien kanssa, koska meteli oli niin kova. Vessa oli yhteiskäytössä, sen lattia oli usein todella epäsiisti. Kaikki asiakkaat eivät halunneet siivota jälkiään.


Ymmärrän sen, että opintomatkan majoituksen on oltava mahdollisimman halpa. Meille oli kuitenkin luvattu hostellista esteetön huone, joka kuitenkin osoittautui esteelliseksi, ainakin sähkärillä liikkuvalle. Manuaalituolilla siellä olisi ehkä pärjännyt vähän paremmin.

Laitan nyt huoneen kuvan vielä tähänkin, siltä varalta että kaikki eivät ole lukeneet edellistä tekstiäni.










Olisin myös toivonut perussiisteyttä ja muilta asiakkailta toisten huomioonottamista.
Näin hostelli olisi kaikille viihtyisämpi. Itse jaksoin olla siellä neljä yötä, en yhtään enempää.
Ilmeisesti yksi pistorasia oli rikki, koska sähkäri ei latautunut kunnolla tiistain ja keskiviikon välisenä yönä. Jouduin jättämään taidemuseovierailun väliin. Seuraavana päivänä latasimme sitä eri pistorasiassa, onneksi asia korjaantui.


Keskiviikkona kävimme historiallisessa etnografisessa museossa, josta löytyi erilaisia teema-alueita, Esimerkiksi afrikkalainen. japanilainen ja arktinen, ja myös  museodisco.






Ilta oli vapaa, joten söimme thaimaalaisia herkkuja Pong Bufeessa ja shoppailimme uusia vaatteita.
Ruoka on aivan ihanaa, noutopöydästä saa syödä niin paljon kuin jaksaa, suosittelen!













Loppuun vielä yksi vinkki: Kokemukseni mukaan invahuoneita löytyy parhaiten kolmen, neljän ja viiden tähden hotelleista. Jos aiotte yöpyä hostellissa, selvittäkää esteettömyys tarkkaan ja katsokaa valokuvia huoneista ennen majoittumista. Kaikki ei aina ole välttämättä sitä, miltä näyttää.




Linkki Youtube-videoon, pahoittelen huonoa kuvanlaatua:: https://www.youtube.com/watch?v=r_







maanantai 16. lokakuuta 2017

Kööpenhaminasta Tukholmaan..


Kaksi päivää Kööpenhaminassa meni todella nopeasti. Bella Sky oli ihana hotelli, siellä olisin voinut olla vielä pari yötä. www.bellasky.dk.

Sääkin oli sunnuntaina huomattavasti aurinkoisempi ja poutaisempi. Olin kuitenkin tehnyt hotellivarauksen vain pariksi yöksi, joten oli lähdettävä. Opintomatkakin alkaisi maanantaina. Ainoa huono puoli oli korkea hintataso. Kaikki oli yhtä kallista kuin Suomessa, hotelli oli kehittänyt aamupalasta bisnesidean. Se maksoi noin 15-18 euroa per henkilö. Tivoli oli nyt kiinni, joten siellä käyminen jäi seuraavaan kertaan. Siellä on lokakuussa suppeammat aukioloajat.

Viiden aikaan lähdimme esteettömällä Shuttle- bussilla kohti lentokenttää. Jo bussimatkalla vähän jännitti, miten jaksaisin seuraavana päivänä herätä neljältä aamulennolle? Tuulakin sanoi:- Ei mua haittaa jos illalla menee myöhään, mut aikainen aamuherätys tuntuu tuskaselta. Menisikö odotetun opintomatkan ensimmäinen päivä puolinukuksissa? Onko hostellimme varmasti esteetön, kuten minulle ja Humakin lehtoreille oli luvattu?  Sunnuntai-iltana menin joskus yhden maissa sänkyyn. Tuntui että kännykkä herätti ennen kuin olin kunnolla nukahtanut. Karmea herätys!!

Lähdimme lentokentälle kymmentä vaille viisi aamuyöllä. Lento kesti vain 40 minuuttia. Arlandan kentällä palvelu pelasi taksin tilausta lukuunottamatta. Se oli vaikeaa, koska soitettuani kahteen invataksinumeroon minulta kysyttiin ensin Ruotsin taksikorttia. Sitten pyysin lipputoimistosta jonkun työntekijän auttamaan. Tilauksen jälkeen odotimme ainakin 40 minuuttia. Taksimatka hostellille maksoi 225 kruunua eli noin 25 euroa. Interhostellin oven edessä oli luiska, ja yhteistila oli iso.
Huoneemme oli niin ahdas, että mahduin vaan peruuttamaan siellä, kääntymisestä ei puhettakaan.
Joka kerta sisälle mennessäni jännitin, lähtevätkö ovenkarmit mukaani.







maanantai 9. lokakuuta 2017

Viikonloppu kööpenhaminassa

Moikka taas! Lähdin aamulennolla ja olin perillä noin 8.15. Lentokentällä odottelimme taksia noin 20 minuuttia ja sitten mentiin Bella sky hotelliin. Se on tosi hieno neljän tähden hotelli köpiksen keskustassa. Ainoa ongelma huoneeseen siirtymisessä oli se, että sinne piti mennä kahdella hissillä. Ensin yhdellä ykköskerrokseen ja toisella viidenteentoista. Huone oli kuitenkin hieno ja tilava.

Sinne tultuamme olimme molemmat aika väsyneitä. Meinasin nukahtaa jo koneeseen, koska olin herännyt  neljän aikaan aamulla. Teen juominen piristi vähän. Emme jaksaneet lähteä kauppaan tai ravintolaan, onneksi hotellissa oli huonepalvelu. Tilasin sienipastan ja Tuula otti hampurilaisen.
Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi,  kumpikaan ei jäänyt nälkäiseksi.








Ruokailun jälkeen menimme tutkimaan lähiympäristöä ja ulkoilemaan. Päivä oli tuulinen, mutta ei satanut. Takki oli kuitenkin tarpeellinen. Pääsin ihan mukavasti liikkumaan sähkärillä, katukynnyksiä oli, mutta myös madalluksia löytyi hyvin. Ostimme metrokortit vuorokaudeksi. Päätin, että lauantaiksi menisimme kiertelemään Nyhavenille. Se kiinnosti minua aika paljon siksi, että Juha Vainio mainitsee sen laulussaan Ei ole Kööpenhamina kuin ennen. Laulussa hän muistelee nostalgisesti nuorena tehtyjä Köpiksen-reissuja ja palaa sinne vanhempana uudelleen, todeten että moni asia on muuttunut niistä ajoista. 


Valitettavasti lauantai oli tosi kylmä, oli kova tuuli ja kaatosade. Nyhaven on viihtyisä, mutta kyllähän sää hiukan latisti tunnelmaa. Monet siellä olevat kahvilat ja ravintolat ovat ulkokahviloita.
Kylmyys tuntui vilteistä huolimatta. Onneksi pääsimme käynnin jälkeen hotellin lämpimään suihkuun.

Hotellin aulabaarissa tee tarjoiltiin isolta, hienolta pannulta. Siinä oli varmaan puoli litraa teetä.






Jos tilaatte Smörrebrödiä, tilatkaa kerralla useampi. Leivät ovat pieniä, alkupalan kokoisia. 
 Vaikka tilasimme lisukkeeksi ranskalaiset, silti jäi nälkä.






 Hinta on noin 13-15 e kappale. Ja itse sain omani ilman leipää, kun sanoin, ei sipulia.


Junnu-fanin lempikohde on Nyhavenin alue. Junnu teki siitä laulunkin, Ei ole Kööpenhamina kuin ennen, jossa hän muistelee nuoruutensa Köpis-reissuja.







sunnuntai 1. lokakuuta 2017

Reissuviikko lähestyy


Moi! Ens perjantaina ois sitten lähtö Kööpenhaminaan viikonloppulomalle ja sitten Tukholmaan opintomatkalle. Ihanaa ihanaa! Köpikses meen Tivoliin ja vietän laatuaikaa Tuulan kanssa.
Majoitun Marriott Bella Sky -hotellissa ja käy ainakin Tivolissa Nyhavenin satama-alueella.
Tietysti myös syön hyvin,ja nautin reissusta. Sunnuntai-iltana kl 22.50 käyn pikaisesti kotona ja heti maanantaiaamuna jatkan matkaa Tukholmaan.

Opintomatkamme alkaa maanantaina kl 12 ja päättyy perjantaina samaan aikaan. Käymme ainakin Ruotsinsuomalaisten liitossa ja Tukholman yliopistossa sekä Kulturhusetilla. Itse ehdotin vierailukohteeksi kulttuuripainotteista Toimintakeskus Unikaa, toivottavasti saamme sovittua vierailun sinnekin. Voi olla, että käyn myös Abba museossa toisen kerran, sekin sopii kyllä! Ja ehkä Tukholman jazzfestivaaleillakin!


Alla muutama kuva Abba -museosta!









Toivon myös, että lentomme on sunnuntai-iltana ajoissa Helsingissä, jotta ehtisimme molemmat nukkua muutaman tunnin. Se olisi tärkeää, koska haluaisin olla pirteänä opintomatkalla ja osallistua ohjelmaan mahdollisimman paljon. Majoitumme esteettömässä hostellissa, jonka nimi on Interhostellet. Humak maksaa majoituksen, lennot ja ruokailut kustannan itse.



Varatessani Köpiksen-matkaa en vielä tiennyt opintomatkasta ja pääsystäni sinne, enkä osannut silloin varautua siihen, että molemmat matkat olisivat peräkkäin. No, saanpahan tehokkaampaa hoitoa krooniseen matkakuumeseen, eihän yksi viikonloppu riitä mihinkään.

Kaikkien opiskelijoiden kannatttaa hyödyntää koulunsa tarjoamat mahdollisuudet opintomatkoihin ja opiskelijavaihtoihin. Ne ovat yleensä edullisia matkoja, tässäkin opintomatkassa lennot maksavat kahdelta hengeltä vajaa 400 €. Lisäksi tulevat tietysti ruoat, mahdolliset matkakortit yms. Silti opintomatka on usein huomattavasti halvempi kuin esimerkiksi matkatoimistosta varattu pakettimatka, koska opintomatkaan on yleensä saatu  ulkopuolista rahoitusta
Samalla kertyy opintopisteitä ja oppii paljon enemmän kuin koulussa.

sunnuntai 24. syyskuuta 2017

Miniristeily Eckerö Linellä


Toissapäivänä olin miniristeilyllä Eckerö Linellä. Menin sinne ystäväni Saaran houkuttelemana. Saara kertoi, että siellä on Mikko Kuustosen keikka. Lähdimme Länsiterminaaliin taksilla klo 13.55.

Laiva lähti Länsiterminaali kakkosesta eli uudemmasta terminaalista kl 15.15. Se oli tilava ja esteetön. Kaikki ei kuitenkaan sujunut kommelluksitta. Saaran passi oli jäänyt kotiin, henkilötodistus puuttui. Kela-kortti ja opiskelijakortti eivät kelvanneet henkilöllisyystodistuksiksi. Hän oli ostanut jo keikkalipun, muttei päässyt laivalle. Yritimme etsiä terminaalista päällikköä tai johtajaa ratkaistaksemme asian, mutta mikään ei auttanut. Työntekijä olisi tietysti voinut siirtää matkan toiselle päivälle, muuta ei voitu nyt tehdä.

Lähdin kuitenkin avustajani kanssa laivalle, koska olin jo maksanut risteilyni. Saara tuli asunnolleni odottelemaan.







maanantai 18. syyskuuta 2017

Stockholm Travel Show


Show pidettiin ke 13.9. Silja Serenadella. Tutkin jo etukäteen näyttelleasettajalistaa kiinnostuneena.
Ainakin Teneriffan ja Matkamessujen osasto kiinnosti, Marokonkin vähän. Laivaan mentyämme otimme ensin kahvia ja teetä erilaisten pikkunaposteltavien kera, tarjolla oli mm. hyvää kinkkuvoileipä-ja porkkanakakkua, hedelmiä ja tummaa suklaata, nam nam!

Tarjoiluista en valitettavasti muistanut ottaa kuvaa.



Herkuttelun jälkeen lähdin kiertelemään eri pisteillä. Otin mukaani Visit Lahden osastolta Sibeliustalon ja kaupunginteatterin esitteet. Teneriffan osasto oli kiinnsotavin, sieltä sain mukaani sekä esitteitä että ruokamaistiaisia, siellä tehtyjä Mojo-kastikkeita ja marmeladeja.

Tässä kuitenkin tapahtuman ohjelma.








Teneriffan osastolla työskentelevä nainen kertoi minulle paljon myös saaren tapahtumista


Kokonaisuutena tapahtuma oli pieni pettymys. Kaikki tapahtumapisteet ovat kerroksissa kuusi ja kahdeksan, ne oli ahdettu liian pieneen tilaan. Pisteiden kiertäminen sähkärillä oli hankalaa.
Koko ajan sai varoa ja väistellä. Matkamessujen osastoa en nähnyt, enkä Marokkoakaan. Se harmitti. Matkamessut ovat minulle tärkeä traditio ja tammikuun piristys. Olisi ollut kiva saada ennakkotietoa ensi vuoden messuista. Kohta on lokakuu, joten tammikuisiin matkamessuihin ei ole enää kovin pitkä aika.

Ihmeellistä, että ammattilaistapahtumalle annetaan nimeksi Travel show.
Se tuo helposti mielikuvan viihteestä ja karnevaalimeiningistä ainakin itselleni.
Ymmärrän sen, että tällaisella nimellä halutaan antaa mielikuvasta hyvästä tunnelmasta ja pönötyksen välttämisestä. Mielestäni joku muu nimi kuvaisi kuitenkin ammattilaisille suunnattua tapahtumaa paremmin. Messuosastoille tarvittaisiin myös enemmän tilaa.



                                                                                                                                                    



torstai 14. syyskuuta 2017

Radisson Blu Seaside- hotellin avajaiset


Lähdin avajaisiin taksilla tiistaina neljän maissa. Hotellin aula näytti isolta ja valoisalta.
Katsoimme ensin inva-wc:n paikan valmiiksi ja veimme returnerin sinne. Se oli tilava, mutta täynnä tuoleja ja muuta tavaraa. Nähdessään meidät hotellin virkailija tuli tyhjentämään vessan.
On aina kurjaa, kun huomaa, että invavessaa meinataan käyttää varastona. Se ei käy!
Senjälkeen katselin hotellin yleisilmettä, viihtyisää oli.








Juhlavalmistelut olivat kuitenkin vielä käynnissä. Menossa oli toimittajien mediatilaisuus, joka oli aika tylsä. Olisi ollut parempi tulla puoli kuudelta. Lopulta saimme kuohuviinit ja juhlat alkoivat.
Tuomas Enbuske oli hyvä juontaja. Hän kertoi hauskasti ja sopivan lyhyesti paikan historiasta.
Seasiden lähialueella on toiminut esimerkiksi Valion meijeri ja viinan salakuljetustakin on ollut.
















Ohjelmakin oli monipuolinen. Historiakatsauksen lisäksi oli breakdancea ja Tuomari Nurmiokin esiintyi.  Ruoka oli hyvää, buffetpöydässä oli erilaisia maukkaita pikkusyötäviä. Jälkiruuaksi jätskiä.



Oli oikein hauskat avajaiset ja näytti siltä, että ihmiset viihtyivät. Pukeutuminen vaihteli, se mikä vähän häiritsi, oli joidenkin vieraiden pukeutumisen arkisuus. Minulle on opetettu jo lapsena, että juhliin ei mennä arkivaatteissa. Sopivalla pukeutumisella arvostetaan juhlaa ja sen järjestäjää, muistetaan se!

lauantai 9. syyskuuta 2017

Oma Bucket list- matkahaaveiden lista


Niitä on paljon. Tässä kohteita kerrottuna lyhyine perusteluineen.

Turkin Alanya

Matka-avustajani Tuula on käynyt siellä ainakin 20 kertaa ja kehuu, että aina on ollut ihanaa. Muutama vuosi sitten löysimme sieltä myös esteettömän hotelli Monte Carlon, jonka kaikki palvelut on suunniteltu liikuntarajoitteisille. Allashissikin löytyy. Ja onhan se kivaa päästä kattoon Matkaoppaat-ohjelmasta tuttuja maisemia.



Turkkilainen pashmina-huivi







Seattle

Isosisko perheineen asuu siellä ja he käyvät Suomessa vain kesäisin. Ikävä on..
Hänen esikoisensa on mun kummipoikani.




Hua hin Thaimaa

Sanna on kehunut niin monta kertaa, että lähivuosina aion mennä. Thaimaata ovat monet muutkin ystävät ja sukulaiset kehuneet.



Paluu Firenzeen ja Toscanaan





Ikuinen kaipuu ja matkakuume jäi ekan reissun jälkeen. Kaikki oli ihanaa.

Ruoka, viinit, jäätelöt, ohjelma, matkaporukka ja maisemat.














Fuengirola

Ystävät Maria ja Jenna kehuvat kovasti, samoin Palmuasemakin. On paljon erilaisia esteettömiä majoitusvaihtoehtoja.




http://otalomaa.com/fi/


He toivat sieltä tulisiaisiksi upean palmupyyhkeen ja - tunikan.












Palmuaseman Karibian-risteily

Sanna on taas houkutellut, lisäksi haluan myös Royal Caribbeanin uudemman ja isomman laivan.



Ruskaretki Lappiin ja Arktikum




Tämä idea lähti Twitterin matkachatista. Muutama viikko sitten siellä oli teemana syysmatkat.
Arktikumissa olen käynyt vuonna ja haluan sinne uudelleen. Myös Lapin ruska on varmasti näkemisen arvoinen, olen nähnyt hienoja kuvia siitä.



Saariselällä olin muistaakseni vuonna 2001, joten lähtisin mielelläni sinnekin uudestaan.


Keskiviikkona menen Stockholm Travel showhun Silja Serenadelle tapaamaan muita bloggaajia ja matkailualan ammattilaisia, sieltä saan varmasti lisää hyviä ideoita!


Bali


Yksi talomme ohjaajista lähti juuri matkalle, taitaapa käydä reissunsa aikana myös Balilla. Toinen ohjaaja kysyi minulta, haluaisinko käydä siellä. Epäröin ensin, koska en tiennyt esteettömyydestä mitään. Hetken googlattuani löysin sivuston http://www.accessibleindonesia.org/bali-10-days/

Rupesin katsomaan kuvia Balilta ja haaveilin. Haasteellista Balin matkassa on suorien lentojen puute, sinne matkustettaessa koneenvaihto on välttämätön. Voi lentää esim. Bangkokin tai Singaporen kautta. Lentoaika Helsingistä on noin 15-17 tuntia vaihtopaikasta riippuen.



Lento Business-luokassa

Tämä Matka-blogin juttu sai minut taas haaveilemaan Business-luokan lennosta. Sit ku mulla on tarpeeks Finnair plus-pisteitä, toteutan sen.

maanantai 4. syyskuuta 2017

Loppuvuoden matkasuunnitelmia






Moikka! Enää kuukausi Köpiksen-matkaan, ihanaa! Odotan innolla! Kiva pieni tauko opiskelun loppurutistuksen keskelle. Käyn tivolissa ja syön voileipiä, tarkempaa ohjelmaa en ole vielä suunnitellut, hyvä niin. Liiallinen kiire pilaa matkan aina. Ja koska tämä on viikonloppureissu, en yritäkään ehtiä kaikkea kerralla. Ennen sitä menen Silja Serenadelle Stockholm Travel showhun. Siellä tapaan muita muita matkabloggaajia, matkailualan ammattilaisia ja yritysten edustajia.







Minä ja Muumipeikko



Tanskalainen kanavoileipä Tampereen Tivoli-baarissa


Suunnitteilla on myös pikkujouluristeily Silja Symphonylle joko marraskuun lopussa tai joulukuun alussa. Silja Symphony kiinnostaa siksi, koska en ole käynyt siellä pitkään aikaan.
Olisi kiva vähän uusia meikkejä, ehkä löytyisi jotain kivoja joululahjojakin esimerkiksi isoveljeni lapsille. Kyseessä on Päivä Tukholmassa risteily, olisi kiva piipahtaa myös esimerkiksi Skansenin joulumarkkinoilla.






Twitterin matkachatissa oli pari viikkoa sitten puhetta syys-ja ruskamatkoista, Lapin ruskamatkakin olisi joskus kiva. Vaikkapa Saariselälle tai Rovaniemelle. Ja Arktikumiin haluaisin uudestaan.
Siellä on ihanasti esitelty lappilaista kulttuuria ja elämää. Ensimmäinen vierailuni jäi aivan liian lyhyeksi vuonna 2000, kun sukulaiset pyysivät kylään. Emme yöpyneet Rovaniemellä silloin.
Avustajina olivat sisko ja hänen miehensä.


Matkoilla tykkään tietysti myös herkutella. Viime lauantaina olin taas Teneriffan matkaporukkamme muisteloissa Hotelli Tornissa, ja söin siellä ihanan jäätelöannoksen.





Kinuskijäätelö mansikoilla








torstai 31. elokuuta 2017

Miksi Kotka on niin tärkeä paikka minulle?




Monet ovat varmaan ihmetelleet, että miksi puhun niin paljon Kotkasta, ja olen siitä aina niin innoissani.










Kuten kuvasta näette, sinne liittyy lapsuusmuistoja. Olen äitini ja kahden vanhemman sisarukseni kanssa veneretkellä Kotkan saaren lähellä Äitini vanhemmat eli mummi ja vaari perivät  isovaarilta eli vaarin isältä pienen saaren. Saari sijaitsee Kotkassa Tiutisen kaupunginosan lähellä.


Ajoimme autolla Lammilta Tiutiseen, sieltä jatkoimme veneellä saareen. Venettä ajoi yleensä joko vaari tai eno. Se oli oranssinvalkoinen Buster.Lapsena vietin siellä kesiä ja juhannuksia 9-vuotiaaksi asti. Mummi teki parasta ahvenkeittoa, tädin mies joka oli tuolloin töissä Mallasjuomalla, hoiti juomapuolen. Lapsille limsaa ja aikuisille kaljaa, kohtuudessa kuitenkin pysyttiin. Tottakai oli hieno kokkokin.  Kuvassa lepään äidin sylissä, vähän isompana veneilin auton turvaistuimessa istuen. Venematka kesti noin 20 minuuttia. Nautin meren tuoksusta ja tuulen tuiverruksesta. Saaressakin oli tosi kivaa, vaikka se ei ollutkaan esteetön.
Saaren laituri on todella kapea, eikä nykyinen manuaalipyörätuolini siihen mahtuisikaan. Maasto on hiekkaista ja kallioista, invavessaa ei ole, peseytymismahdollisuudetkin ovat huonot. Sähkärin latauskaan ei onnistu, kun ei ole sähköä.

Kun olin 10-vuotias, vanhempani ostivat esteettömän mökin Hämeenlinnasta. Silti kaipaan joka kesä saareen.


  Seuraavassa yksi tunnelmakuva sieltä.



Alatalon pääskyset



                                                                                                                                         

                                                                                                                                                          

Toki myös hienolla Meripäiväpäiväperinteellä on iso merkitys. Aloin käydä Meripäivillä 18-vuotiaana, pikkuhiljaa siitä tuli traditio. Vain kolme kertaa olen ollut poissa sieltä.          



Meripäivähulinaa Tiinan ja Samin kanssa