Viikonloppureissu Köpikseen varattu..

Varasin eilen viikonloppureissun Köpikseen 6-8.10. Aamulento Finnairilla,. Sain idean, kun luin keväällä Mondon matkaopasta. Aion käydä ainakin Tivolissa, jos se on auki ja syödä voileipiä.
Kun pyörätuolia käyttävä ystäväni vielä kertoi löytävänsä sieltä luultavasti esteettömän airbnb-kohteen, innostuin todella.

Senjälkeen tuli vaihe, jolloin en pitkään aikaan oikein osannut päättää, minne menisin? Varaisinko sittenkin risteilyn? Freedom of the Seas-laiva kiinnosti kovasti. Se on hiukan uudempi kuin jewel of the seas ja siinä on 15 kantta, Jewelissä 13. Siellä järjestetään jääshow-esityksiä ja kuppikakkujen koristelukursseja.


 Homma tyssäsi hintoihin, tietysti. Viikon risteily parvekehytillä olisi maksanut kahdelta 2300 e + lennot ja mahdolliset invataksikuljetukset satamaan. Satamat ovat yleensä kaukana lentokentistä, jolloin invataksi on usein välttämätön. Se on monesti myös kallis, voi olla esim. 200 euroa per suunta etäisyyksistä riiippuen. Ja  sitten kun lähden Karibialle asti, haluaisin vähintään viikon risteilyn, koska pitkistä lennoista ja aikaerosta toipuminen vie aikansa.

Viikonloppu Kööpenhaminassa kuulostaa mukavalta siksikin, että tulee pidettyä kunnon tauko opinnäytetyöstä, joka ei kuitenkaan ole liian pitkä. Valmistujaismatkan pituudeksi haluaisin 10-12 päivää. Ja reissun hintakin oli hyvin kohtuullinen, majoitus kahdelle kaksi yötä + lennot 454 euroa.
Tietysti ruokailuihin, Tivoliin yms menee jonkun verran rahaa, mutta on tämä silti budjettireissu moniin muihin matkoihini verrattuna. Aion jatkossakin varata matkoja Ebookersilta ainakin välillä.
Kööpenhaminan etuna on myös lyhyt lento, lyhyelläkin matkalla ehtii tehdä monenlaista.

Myös hotelli Monte Carlo Alaniassa kiinnostaa kovasti. Tuo hotelli ja kaikki sen palvelut kiinnostaa kovasti. Seuraava matka onkin varmaan joko Karibian-risteily tai Alania. Sitä on avustajani Tuulakin usein kehunut ja olen joskus Matkaoppaat-ohjelmaa katsoessani miettinyt, millaista siellä on. Lämmintä ainakin ja tekemistä riittää.

Kesäilta Suomenlinnassa

Moi! Talossa, jossa asun on 21 vammaisten asuntoa. Vamlas-säätiön ohjaajat, jotka vastaavat avustuspalvelusta, käyvät myös asukkaiden kanssa kahvilla välillä. Myös johtajamme  saattaa osallistua kahvittelureissuille ja tapahtumiin. Jo viime viikolla hän kyseli, -Ootko kotona ens viikolla, mentäskö kahville? - Viikonlopuks lähen Oulaisiin, sanoin, - Arkipäiviä tarkotin, hän vastasi.
- No sit se varmaan onnistuu.

Torstaina olikin taas kahvi-ja teereissun aika, tai niin luulin. Johtajamme kertoi, että toinenkin asukas tulisi mukaan omasta toiveestaan,. Alkuun olimme hiukan epävarmoja sään suhteen, mutta lähdimme kuitenkin.

Suomenlinnaan pääsee helposti kauppatorin rannasta esteettömällä lautalla, siihen mahtuu kerralla useampikin sähkäri eli sähköpyörätuoli.

Oli ihanan lämmin ilta. Nautin hyvästä ruoasta ja myös Suomenlinnan panimon omasta siideristä.
Pääruoaksi söin ihanaa lohta kermaisella korvasienikastikkeella. Jälkiruuaksi otin lakumoussea vadelmakastikkeella. Mukanani ollut asukas otti burgerin ja
creme bruleen, sokeripintaisen kermaisen vanukkaan. Hänkin nautti ateriastaan.

 Illan motoksi muodostuikin Hyvä ruoka - parempi mieli.

Syötyämme ja nautittuamme koko rahan edestä, kysyin - Mites toi maksupuoli? - Se on hoidettu jo, mä halusin tarjota tän teille, kun ootte niin huipputyyppejä, talomme johtaja vastasi. Se kruunasi illan.

Elämyspohdintaa ja rantakahvilareissu Vattuniemessä

             Mistä kesätapahtumien elämyksellisyys muodostuu?

Minä ja ystäväni Tiina Meripäivähulinassa Kotkan keskustassa

Tätä olen pohtinut paljon erityisesti nyt, kun en päässytkään Meripäiville. En saanut avustajaa. Kysyin kaikilta tutuiltani ja Tuulakin kollegoiltaan. Valitettavasti kaikki olivat kiinni omissa menoissaan. En voi lähteä yksin Kotkaan, koska en pääse itse vessaan. Muun avun pystyisinkin muilta pyytämään, mutta sitä en. Se on kuitenkin välttämätöntä pitkän päivän aikana.

Tiesin tilanteen ja ennen perjantaita luulin, että pystyn hyväksymään sen. Perjantaiaamuna tilanne muuttui. Rupesin kaipaamaan Meripäiville oikein kunnolla. Olin koko alkuviikon ja hiukan ennenkin etsinyt avustajaa tätä perinteistä reissua varten, nyt ei vaan tärpännyt vaikka kuinka yritin.

Lähdin fysioterapiaan hermostuneena ja pettyneenä. Sain pakolliset hommat siellä tehtyä jotenkuten. Onneksi pystyin purkamaan hermostumistani nyrkkeillen, mutta olin koko perjantain surullinen ja vihainen. Mikään ei piristänyt. Asumisyksikkömme johtajakin koitti lohduttaa: - Nyt on perjantai ja aurinko paistaa, kyllä tääkin päivä vielä iloks muuttuu, hän vastasi. - Toivottavasti, sanoin apaattisena. Illalla yritin lukea ja kuunnella musiikkia, sekään ei auttanut. Lauantainakin sama tilanne jatkui. Onneksi pääsin ohjaajan kanssa rantakahvilaan, silti kaipasin Meripäiville koko ajan. Kaipasin tapahtuman hulinaa ja tunnelmaa, humalaisista huolimatta. Yleisessä saunassa-konsertin poisjäänti suututti myös. Telkkaristakaan ei tullut mitään Meripäiviin liittyvää.

Kävin ohjaajan kanssa Vattuniemen rantakahvilassa. Se paransi oloani hiukan, mutta eihän yksi kahvilareissu noin isoa pettymystä kokonaan poistanut. Oli kuitenkin hyvä saada jotain tekemistä viikonlopulle.Kahvilaan oikein hyvä loiva meni ramppi, mutta sisääntullessa oli liian korkea kynnys, enkä päässyt sisälle. Ulkona ei ollut riittävästi pöytiä asiakasmäärään nähden. Ramppi on tulossa, toivottavasti pian.

Sain kuitenkin nautittua tarjoiluista. Kotiin palattuani muistelin taas Meripäiviä. Tapahtuman valtteja ovat  mielestäni ainakin upea Yleisessä saunassa-konsertti Junnu Vainion sanoin ja sävelin sekä monipuolisuus. Kaikille löytyy kivaa tekemistä ja myös Lasten Meripäivät. Myös meri, rento ilmapiiri ja hyvät kelit edistävät tapahtuman menestystä. Erilaisia urheilutapahtumiakin on runsaasti, meripäiväjuoksu ja- koris jne..Meripäiväareenalla esiintyy aina tunnettuja artisteja ja bändejä. Järjestäjät ovat oivaltaneet sen, että pelkät purjeveneet eivät riitä. Kävijöiden houkutteluun tarvitaan muutakin. Elämyksellisyys on vaikea laji, koska se tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Huippuelämyksen tunnistaa siitä, että sitä on vaikeaa korvata muulla tekemisellä, pätee hyvin myös Meripäiviin. Elämyksestä tulee myös vahva euforia eli onnellisuudentunne.  Se on tärkeää, koska sen avulla saadaan ihmiset tulemaan uudelleen ja suosittelemaan tapahtumaa muille.

Kotkan keskusta meripäivähumussa illalla

Huippuhieno Metsolat-kesäteatteri Mikkelissä

Moikka! Tiistaina 5.7.se sitten vihdoin koitti, odotettu kesäteatterireissu Mikkeliin. Joskus talvella Iltalehdessä tai Iltasanomissa oli ilmoitus, että Mikkelin kesäteatterissa menee tänä kesänä Metsolat -Urjanlinna! Tää on pakko nähä, ajattelin!,  Olen ollut kova Metsolat-fani jo pitkään,  noin 11- 12-vuotiaasta asti eli ainakin 22 vuotta. Olen myös Facebookin Metsolat-fanisivulla toisena ylläpitäjänä.

Lähdin n. 12.30 Onnibussilla matkaan. Pyörätuolin kiinnitysremmien laitto ja niiden irrottaminen Mikkelissä oli kuljettajalle haastavaa, muuten matka meni hyvin. Olimme perillä puoli neljän maissa. Ajoin sähkärillä matkakeskukselta Sokos hotelli Vaakunaan,sinne on matkaa  alle 500 metriä. Hotellin palvelu oli todella ystävällistä alusta lähtien. Ystävällinen yastaanottovirkailija tervehti ja antoi minulle paikallislehti Länsi-savon luettavaksi. Kerroin myös, että olemme menossa kesäteatterille invataksilla, vastaanottovirkailija lupasi hoitaa taksitilauksen. Sitten menimme hissillä kolmanteen kerrokseen, jossa oli varaamani invahuone. Varasin huoneen edullisella Kesädiili-tarjoushinnalla, se oli 85 euroa. Tuo summa kahden hengen huoneesta aamiaisella on mielestä ihan kohtuullinen ja kun pystyin maksamaan huoneen heti, en kovin kauaa miettinyt.
 Hotellin hissi oli muistaakseni tarkoitettu kuudelle tai kahdeksalle henkilölle. Se ei ollut kovin iso, mutta ihan riittävä omalle sähkärilleni. Kahta pyörätuolia siihen ei kuitenkaan olisi kerralla mahtunut.

Invahuoneemme oli oikein hyvä ja tilava. Siellä oli kaksi erillistä sänkyä.  Vessaan mennessä oli pieni kynnys, hyvin silti pärjättiin. Vessa ei ollut kovin iso, mutta pystyin käymään sieltä ja siellä oli tukevat kaiteet molemmilla puolilla.

Pikaisen huonetarkistuksen jälkeen menimme syömään hotellin ravintolaan. Alkoikin olla jo nälkä, koska olin syönyt ennen lähtöä vain aamupalan. Eväiden teko unohtui lähtökiireessä. Kysyin tarjoilijalta, oliko keittiöllä kiire, koska ruoka piti saada äkkiä ja ehtiä teatterille lippujen lunastukseen puoli kuudeksi. Hän  vastasi, että he pystyisivät valmistamaan grillipihvit kahdelle kymmenessä minuutissa. Se onnistui, pihvit olivat tosi hyviä.



Syödessämme vastaanottovirkailija tuli kuitenkin pahoittelemaan sitä, että invataksi saataisiin vasta puoli kuudelta hakemaan meitä. - Voi ei, ajattelin, emme mitenkään ehtisi lunastaa lippuja ajoissa.

Onneksi ystävällinen tarjoilija pelasti tilanteen. - Mun äiti on töissä kesäteatterilla. Mä kerron sille, että tulette vähän myöhässä, niin saatte liput, hän auttoi.
Kiittelin häntä moneen kertaan, meillä oli tuuria huonosta invataksitilanteesta huolimatta. Oli tärkeää päästä teatterille, se oli tämän reissun idea ja tarkoitus.

 Teatterin pyörätuolipaikat olivat edessä, josta näki hyvin. Oli ihan mahtavaa, kun tuttu ja minulle tärkeä Metsoloiden tunnari alkoi soimaan. Kaikki kitaravälisoitotkin olivat samoja mitä sarjassakin. Muutenkin näytelmä oli aika musiikkipitoinen ja alkuperäissarjalle uskollinen. Se pohjautuu sarjan kahteenkymmeneen ensimmäiseen jaksoon. Dramaturgi Miisa Linden on koonnut esityksen Carl Mestertonin alkuperäisen käsikirjoituksen pohjalta. Tehtävä on ollut todella haastava, koska esityksen kesto on kaksi tuntia. On ollut pakko karsia paljon tapahtumia ja henkilöitä pois. Miisa onnistui kuitenkin tehtävässään hyvin. Metsoloiden lumo ja taika sekä hyvä tunnelma on säilynyt.


Näytelmän lopuksi 300 katsojaa lauloi Kainuun maakuntalaulua yhdessä. Kuulkaa korpeimme kuiskintaa, jylhien järvien loiskintaa.. Se oli mahtavaa!


Superhienon illan  loppuhuipennus oli kuitenkin se, kun sain käsikirjoittaja Carl Mestertonilta kukkakimpun. Kiitokseksi Metsolat-fanien hyväksi tehdystä työstä, hän vastasi.
Eihän faniryhmän apuylläpitäjänä toiminen edes tunnu työltä, mutta kyllä se mieltä lämmittää, kun saa arvostusta tekijöiltäkin!

Epävakaa sää lisää matkakuumetta

Moikka ja hyvää sunnuntaita!



Aika epävakaista säätä on nyt ollut koko kesäkuun. Muutama lämmin päivä ja sitten taas sataa. Myös ensi viikon sääennusteet näyttävät Ilmatieteen laitoksen mukaan aika viileiltä. Useamman kerran on pyörinyt mielessä sanonta: Suomen kesä on lyhyt ja vähäluminen. Niimpä uudet matkavarauksetkin ovat jo olleet mielessä jonkun aikaa.

Enkä varmasti ole ainoa, joka ajattelee näin. Ylen uutisten mukaan kesällä 2014 valmismatkoissa oli iso myyntipiikki kylmän alkukesän vuoksi. https://yle.fi/uutiset/3-7332285. Esimerkiksi Apollomatkoilla myynti kasvoi tuolloin juhannuksena yli 200 %.


 On taas vähän ikävä Teneriffalle, Toscanakin houkuttaisi ja Thaimaakin. Odottelen myös kaverini kuulumisia Kööpenhaminan matkasta. Hän löysi sieltä airbnb:n kautta majoituksen, jonka pitäisi olla esteetön. Odotan edelleen myös lisätietoja Palmuaseman Karibian-risteilystä, se toteutuu varmaan loppuvuodesta 2018.
Matka-agenttien matkakalenterissa on nyt kaksi ohjattua Toscanan-matkaa, molemmat viikon pituisia. Se on minulle liian lyhyt aika, joten kysyn tarjousta 10 päivästä lokakuun lopulla.

Matkan pituutta mietittäessä kannattaa huomioida se, että lähtö-ja tulopäivä menevät aina matkustaessa. Ja vaikka lento Helsingistä Roomaan kestää  vaan 3 tuntia, bussimatka Roomasta Toscanaan kestää kaksi ja puoli tuntia. Viikon matkaan jää siis viisi kokonaista lomapäivää. Myös maaliskuun Teneriffan matkalaisista valtaosa oli sitä mieltä, että sopiva pituus matkalle olisi 10 päivää. Samaa sanoi kerran tuttu taksikuskikin, kun asiasta juttelimme.

Thaimaan-matkasta voisin pyytää tarjouksen, jossa ajankohta olisi helmikuussa tai helmi-maaliskuun vaihteessa, sen pituus voisi olla 12 päivää. Jos tulee valinnanvaikeus, teen päätöksen intuitiolla senhetkisen fiiliksen ja budjetin perusteella. Se sopii minulle, olen aika spontaani hetkessä eläjä muutenkin.

Sienna

Hotellihuoneen iso parveke

Toivon edelleen kommentteja tähän blogiin ja juttujen pituuteen liittyen. Kommentit voi jättää joko kommenttiboksiin tai Mahoton reissaaja Facebook-sivulle. Kaikki muukin palaute ja asiallinen kritiikikin on tervetullutta. Kiitos etukäteen!